How deep is you love

Heissulivei. Inspiroiduin nyt tuosta Suvin mystisestä miespostauksesta ja päätin nyt julkistaa täälläkin pari mielipidettäni miehistä. Ja uskokaa vaan, parina viime päivänä näitä on tullut mietittyä vielä tavallistakin useammin :D Mukana joitakin lempparibiisejäni aiheen tiimoilta. Ja joo, mulla on harvinaisen pervo maku. Oon oikeesti samalla tasolla ku jotkut 15-vuotiaat teinipojat.

Olen tullut siihen tulokseen, että on olemassa neljä erilaista ihastumis-/säätötilannetta. Ensimmäinen on eräänlainen kaukorakkaus, kutsutaan sitä vaikkapa Johnny Depp-rakkaudeksi. Tätä esiintyy erityisesti nuorilla tytöillä ja vähän vanhemmillakin (kröhöm.) JD-rakkaudessa (myös James Dean soveltuu tähän, jos joku tykkää) ihastutaan ensisijaisesti mielikuvaan, joka monestikaan ei vastaa paljoakaan todellisuutta. Ihastuja ei todennäköisesti tunne ihastuksensa kohdetta kovinkaan hyvin, vaan on huomannut tämän esimerkiksi ulkonäön takia. Ihastunut tietenkin ottaa ihastuksestaan selville kaiken mahdollisen (pituus, paino, kengännumero, ÄÖ, lempiväri, lempiruoka jne...) ja stalkkaa häntä muutenkin esimerkiksi Facebookissa tai IRC-galleriassa. Jokainen kommentti tai tykkääminen tarkistetaan! Ihastunut muokkaa mielessään jokaisen kommentin mielikuvaansa vastaavaksi, tai jättää ne kokonaan huomiotta, jos ne eivät tue hänen mielikuvaansa. Esimerkki: Juomista kritisoiva tyttö ihastuu kovispoikaan, jolla ei paljoa muuta elämää olekaan. Kaikki tilapäivitykset ovat tyyliin "tänään juodaan" tai "jäätävä darra". Tyttö ei kuitenkaan joko huomioi tätä tai mikä todennäköisempää, hän uskoo, että "rakkaudensa" avulla hän voi muuttaa pojan mieleisekseen. Vangeille parfymoituja kirjeitä lähettelevät rouvat kärsivät usein JD-rakkaudesta.

JD-rakkaus voi aiheuttaa pakkomielteistä käyttäytymistä, mikä toki voi olla melko kiusallista ihastuksen kohteelle. JD-rakkaudesta kehkeytyy sangen harvoin mitään, koska a) ihastunut vaikuttaa ihastuksen kohteen mielestä psykopaatilta, b) ihastunut ei oikeasti edes halua mitään vakavaa, vaan pitää syvällä sisimmässään ihastuksensa jalustalle nostamisesta ja c) ihastuksen kohde on usein oikeastikin juuri sellainen öykkäri, millaisena kaikki muut häntä pitävätkin. Ihastuneen silmät toivottavasti avautuvat jossain vaiheessa. JD-rakkaus voi kuitenkin kstää useita vuosia, varsinkin yläasteen aikoihin.

Toinen vaihtoehto on sitten ns. magneetti-ilmiö. Magneetti-ilmiössä uhri olet sinä itse. Saat siis jotakin kautta tietää, että joku henkilö on kiinnostunut sinusta. Sanokaapa suoraan, ettekö muka yhtään tunne kiinnostusta kyseistä henkilöä kohtaan??? Vaikka ei ennen olisi edes ikinä huomannut kyseistä tyyppiä, niin tämän paljastuksen jälkeen hänen nimensä ja naamansa välkkyy kaikkialla. Onhan se ihan luonnollista, että vähän kiinnostaa minkälainen ihminen se toinen on. Minun on ainakin tunnustettava, että pari kertaa olen ihastunut ihmiseen, jota en muuten olisi mitenkään noterannut vain sen takia, että tämä on kiinnostunut MINUSTA. Ehkä se on vain huonoa itsekuria, en osaa sanoa. Onko lukijoilla kokemuksia asiasta ja ennen kaikkea, oletteko joutuneet magnetismin uhreiksi?

Magneetti-ilmiöstä seuraa harvoin mitään hyvää. Toki joskus se voi toimiakin, mutta yleensä alkuhuuman jälkeen huomataan, että enhän minä edes tykkää tästä tyypistä. Joskus tämä vaihe tulee ennemmin, joskus myöhemmin. Ja aina johonkuhun sattuu.

Kolmas tapa on seikkailuihastuminen. Seikkailuihastumista tapahtuu usein vakiintuneissa suhteissa oleville ihmisille. Oma kulta on ihana, mutta ah, niin tuttu ja turvallinen, että välillä tekisi mieli maistaa ruohoa sieltä aidan toiselta puolelta... Ja onhan se hieno tunne, kun on voita molemmin puolin leipää. (Montako klisettä saan yhteen kappaleeseen tungettua????) Seikkailuihastumisen kohde on usein joku hieman moraaliton ja villi henkilö, jonka kanssa se elämä tuntuisi niin paljon jännittävämmältä.

Seikkailuihastuminen päättyy kenttätutkimuksieni mukaan lähes aina huonosti. Jos ihastuminen säilyy vain tunteena, niin tilanteesta voi selvitä näppejänsä polttamatta, mutta kun siirrytään sanoista tekoihin, niin... Yleensä seikkailuihastuminen päättyy pieneen syrjähyppyyn, joka taas pahimillaan johtaa eroon. Ja ei, seikkailuihastuminen ei kestä alkuperäisen suhteen kariutumista. Hyvin pian sitä ihmettelee, että mitä helvettiä sitä tuossakin tyypissä joskus näki. No seikkailun. Seikkailuihastumiseen saattaa myös joskus liittyä magneetti-ilmiö. Tiedättehän, onhan se mukavaa kun ihaillaan vaikka oletkin suhteessa ja kohta huomaat miettiväsi, kuinka mukavaa olisikaan bilettää hurjasti elokuvailtojen sijaan. Kannattaa miettiä kahdesti.

Neljäs tilanne on "sitä saa, mitä tilaa". Ja en nyt puhu amiksista, jotka popittavat kyseistä biisiä autossaan :DDD Jokaisella meistä on varmasti joskus ollut sellainen pikku ihastus, tiedättehän, sellainen jonka kanssa ei voi ajatellakaan mitään vakavaa, mutta jonka kanssa on kiva joskus humalassa vähän kyöhnäillä. Muuten olette pelkkiä kavereita, mutta loppuillasta ja pienessä maistissa varsinkin huomaatte aina ajautuvanne yhdessä tanssilattialle tms. Mikäs siinä, hauskaahan se on niin kauan kun tilanne on selvä kummallekin. Mutta sitten, eräs kaunis päivä (tai vaihtoehtoisesti kylmä ja sateinen) huomaat olevasi mustasukkainen kyseisen henkilön saamista Facebook-kommenteista. Ja seuraavana päivänä huomaat miettiväsi, mitä hän tekee juuri nyt. Ja sitä seuraavana päivänä mietit milloin tapaatte seuraavan kerran. Kyllä vain, olet ihastunut. Vakavasti.

"sitä saa, mitä tilaa" tilanteessa on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa. Valitettavasti se, että pelikaverisi tunteekin yhtäkkiä samoin sinua kohtaan, on se epätodennäköisempi vaihtoehto. Todennäköisesti välinne kylmenevät, koska et enää pysty kevyeen flirttiin, koska haluat paljon paljon enemmän.

Ja jos mietitte, että missä on tosirakkaus, rakastuminen ensisilmäyksellä jne, niin en usko sellaisiin. Näin nuori ja näin kyyninen :D

Vielä pari otetta viime aikoina käymistäni mesekeskusteluista, jotka ovat huvittaneet minua suuresti. Miehet on niin ihania! :)

Mies seurustelee vakituisesti ja no, ei rehellisesti sanottuna ole mikään naismagneetti :D

Mies: Vois lähtee K:n (vast'ikään eronnut kaveri) kanssa iskemään naisia.

Minä: :O

Mies: joo, kato mä voin iskee ihan täydellä teholla ku ei oo pelkoo et muhun kukaan kuitenkaan lankeaa. Eli ei oo pettämistä.

Minä: Ihailen asennettasi :DDDD

Toinen mies on sinkku ja hmm... sanotaanko näin, että varmaan arvostaa tissejä aika tavalla. ainakin tälläisen käsityksen olen saanut :D

Minä: Ahahahah, kuolen nauruun. Löysin Facebookista tälläsen ryhmän: "Ei ne miehet tissejä kattele, vaan sydäntä siellä takana!"

Minä: Niin varmaan.

Mies: No totta!

Minä: Ai on vai? :O

Mies: no on.

Minä: Jaa. Sitten aika monet miehet on tosi kiinnostuneita mun sydämestä.

Mies: No voi kuule ollakin. (Toim. huom. Oliko vähän ihana kommentti? ) Mut joo, ehkä niitä tissien kattelijoita on kuitenkin enemmän :S

Minä: no sitähän minäkin.

Sellasta tällä kertaa. toivottavasti joku tajuaa edes jotain tästä mun tajunnanvirrasta :D Mut mulla ainkin oli hauskaa tätä kirjoittaessani. Tunnistatteko itsenne kyseisistä tilanteista? Itse olen ainakin kokenut kaikki neljä. No enhän mä niistä muuten olis osannu kirjoittaakkaan :D