Mä haluun poikaystävän. Tai miehen. Ylipäätään jonkun, joka tykkäis musta, kuuntelis mun valitusta, olis mun kanssa ku oon yksinäinen (esim. nyt) ja helpottais mun hellyydenkipeyttä.
Tiiän, että oon aikaisemmin ollu melko seurustelukielteinen ja sitoutumiskammoinen ihminen, mutta nyt en vaan enää kestä. Luulin alkuun, et tää olis ohimenevää, mutta ehei. Tahtoo haleja!
Kun ottaa huomioon, että kahdella viimeisellä baarikerrallani kaveriani on isketty
jatkuvasti ja minuun on tuskin vilkaistukaan, tulevaisuuteni taitaa olla lähinnä tämä:
http://mummo.sarjakuvablogit.com/
Tää biisi kertoo kaiken oleellisen. Pilaa hieman tunnelman, mutta en nyt kestä kuunnella mitään nyyhkyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti