Tänä viikonloppuna täällä oli Suomi-Puola-elokuvaviikonloppu, mikä tarkoitti sitä, että puolalaisia huippuleffoja pääsi katsomaan ilmaiseks! Voitte arvata oliko allekirjoittanut paikalla. Muut paikkakuntalaiset eivät sitten olletkaan niin innokkaita, näytöksissä oli nimittäin lisäkseni 2-0 henkilöä. Hurjaa :D Mutta leffat olivat tosi hyviä, joten kannattaa käydä katsomassa. Elokuvia näytetään vielä ainakin Kajaanissa, Kuopiossa ja Lahdessa, katso aikataulut täältä.
Ensimmäinen leffa oli Pawel Pokowskin Zero, joka kertoi yhdestä vuorokaudesta jossakin puolalaisessa kaupungissa. Elokuvassa oli noin miljoona eri henkilöä, joiden elämät sivuavat toisiaan mitä erilaisimmilla tavoilla. Juoni on aika mutkikas ja henkilöistä on vaikea pitää tarkkaa lukua, joten elokuvaan kannattaa suhtautua melko rennosti. Itse tykkäsin kyllä tosi paljon, tämmöiset mutkikkaat ja ovelat leffat ovat minuun makuuni :)
Lauantain elokuva nimeltä Venetsia oli kaikista synkin ja taiteellisin elokuva. Se kertoo pojasta, joka tahtoisi vanhempiensa kanssa Venetsiaan, mutta sodan takia se ei ole mahdollista. Sen sijaan hän joutuu evakkoon hieman kahjojen tätiensä luokse isoon kartanoon, jonka veden varaan joutuneeseen kellariin he yhdessä rakentavat oman Venetsian. Leffa oli aika ahdistava, mutta antoi ajattelemisen aihetta.
Sunnuntain leffa All that I love kolahti minuun kyllä kaikkein eniten, sillä se kertoo nuoresta kapinallisesta punk-bändin laulajasta 80-luvun Puolassa. Mukana on myös rakkautta, huumoria ja sotilaita, eli kaikkea mitä hyvältä elokuvalta mielestäni vaaditaan :D Niin ja söpöjä poikia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti