maanantai 31. toukokuuta 2010
Kohti ääretöntä ja sen yli!
Jeps, eli tälläisen IHANAN tirehtöörimekon ostin joskus kirpparilta, maksoi euron :) En kuitenkaan lämmennyt täle tulppaanialaosalle, vaan jo ennen ostamista päätin lyhentää helmaa noiden röyhelöiden mittaiseksi.
Laitoin tän kuvan vaan mun säärien takia. SIIS KATTOKAA NYT. Joko oon niin väsynyt etten nää mitään tai sit toi kamera huijaa, mut miten noi jalat näyttää noin ruskeilta? :O niin ja villasukat pitää tytön tiellä kesälläkin!
Toisella yrityksellä puolaaminen onnistui ongelmitta, mutta lanka loppui! Meni tuohon söhräykseen niin paljon hukkaan... Sit en löytäny saksiakaan, joten inspiraatio vähän katosi. No, datailin sit vähän ja kävin lenkillä yms. Sit joskus puolen yön jälkeen inspiraatio tuli takas :D
Löysin saksetkin! Noi on siis mun ainoat sakset ja ne on ala-asteelta pöllityt PAPERISAKSET. Niin ja leikkasin vaan coolisti tuosta helmasta ylimääräisen osuuden pois :)
Leikkausjälki oli aika mielenkiintoista... Pitääpä ehkä hommata paremmat sakset!
Eeva oli aika helppokäyttöinen, mutta pelottava! Tää pitää ihan järkyttävän kovaa ääntä (naapurit varmasti tykkäs mun yöllisistä omepluhetkistä) ja mennä huristi hirveetä kyytiä! Pelotti ihan.
Niin ja ompelin valkosella ylälangalla :D Tuo jälki ei oo mitään maailman siisteintä, mutta eipä tuo haittaa.
Niin ja ompelin siis nurjalta puolelta, jolloinka oikealle puolelle tuli toi vihreä lanka. Eikö oo yllättävän siisti lopputulos? Oon aika hemmetin ylpeä itestäni just nyt. Ja ompeleminen oli kivaa!
Ei tätä mekkoa ehkä siltikään tuu paljoo käytettyä, tää kun ei varsinaisesti oo mikään kaupassakäyntimekko... :D Pituuskin kun on mikä on. Mut minä tykkään ja sehän se on tärkeintä!
Vähän epätasainen on tuo helma tuosta takaa, mutta mitäs pienistä. Se on vaan harkittu yksityiskohta ;)
Toivottavasti tulee joskus käytettyä! Jossain festareilla ehkä?
lauantai 29. toukokuuta 2010
I wanna do bad things with you
Hih, oonpas söpö :)
Kokeilin myös hieman rokimpaa versiota.
Kummasta pidätte enemmän, söpöily- vai rokkiversiosta?
Mun mielestä toi söpöilyversio olis sopinu täydellisesti sinne juhliin, mut toi rokimpi on enemmän mun tyyliä muuten :)
Mun superruskettuneet käsivarret vähän pilas tän :/ En tykkää yhtään rusketuksesta, mutta eipä siltä ulkotöissä oikein voi välttyä... En todellakaan pysty pitämään helteillä mitään pitkähihaisia paitoja.
Apua.
Ois muuten tosiaan kiva keksiä jotain mielekästä ja rahaatuottavaa tekemistä nyt kesäks ja varmaan vielä ens vuodeksikin. En nimittäin hirveästi usko kouluunpääsemismahdollisuuksiini. En kyl yhtään haluais pitää mitään välivuotta, mutta pakkohan se sitten on, jos ei mihinkään pääse. Jos sen aikana sitten löytäis jonkun ees kaukaisesti kiinnostavan alan, vois löytyä sitä motivaatiotakin ihan eri tavalla jos ees vähän kiinnostais se tuleva ala :) Ja sit mulle tuli vihdoin ja viimein tää varamekko. Niin tietenkin siinä oli kaks reikää. Eli nyt joudun palauttamaan tän H&M:lle (apua, en osaa. Oon oikeesti vähän tyhmä.) ja nyt mulla ei oo ees varamekkoa! Joudun ehkä astelemaan sinne muiden rinnalle jossain vanhassa mekossani. Ja en voi enää ostaakaan mitään, KOSKA MINULLA EI OLE YHTÄÄN RAHAA. Sit pitäis ostaa myös se lakki, värjätä hiukset ja olis ihan kiva leikkauttaakin nää, kun on toi lyhyt sivu vähän ylikasvanut... Että jee, meen varmaan paikalle alasti, hiukset juurikasvuineen hulmuten ja laitan päähän jonkun kuusenoksan. Naturel look ;)
Mulla on ihan hemmetin tylsää. On lauantai ja mulla ei oo huomenna töitä!!!!! Ja istun kotona. Plääh. Oon tosin ollu nyt kahtena viime viikonloppuna juomassa (ja töissä :D), joten ihan hyvähän se on välillä vähän rauhoittua. Mutta kun on tylsää. En tykkää tästä, ennen en käyny ikinä missään ja olin ihan tyytyväinen. Mut en mä nyt tietenkään hirveesti vois rellestääkään, kun ei oo rahaa taikka rellestyskaveria :D Mutta silti, mööh.
Oon nyt sit siivonnu (mistä voi ehkä päätellä miten epätoivosella tuulella oon) ja yritin pitää samalla jalassa noita joskus ajat sitten ostamiani kenkiä, jotta ne vähän venyis. Itseasiassa noi on aika hyvät nyt, eli venytystä ei pahemmin kaivata, MUTTA en osaa kävellä noilla yhtään... Hoipertelin noilla sen 5 minuuttia ympäriinsä ja sit päkiät ja pohkeet huusi hallelujaa sen verran kovaa, että tulin vähäks aikaa lepäilemään tähän sohvalle :)
torstai 27. toukokuuta 2010
How deep is you love
Heissulivei. Inspiroiduin nyt tuosta Suvin mystisestä miespostauksesta ja päätin nyt julkistaa täälläkin pari mielipidettäni miehistä. Ja uskokaa vaan, parina viime päivänä näitä on tullut mietittyä vielä tavallistakin useammin :D Mukana joitakin lempparibiisejäni aiheen tiimoilta. Ja joo, mulla on harvinaisen pervo maku. Oon oikeesti samalla tasolla ku jotkut 15-vuotiaat teinipojat.
Olen tullut siihen tulokseen, että on olemassa neljä erilaista ihastumis-/säätötilannetta. Ensimmäinen on eräänlainen kaukorakkaus, kutsutaan sitä vaikkapa Johnny Depp-rakkaudeksi. Tätä esiintyy erityisesti nuorilla tytöillä ja vähän vanhemmillakin (kröhöm.) JD-rakkaudessa (myös James Dean soveltuu tähän, jos joku tykkää) ihastutaan ensisijaisesti mielikuvaan, joka monestikaan ei vastaa paljoakaan todellisuutta. Ihastuja ei todennäköisesti tunne ihastuksensa kohdetta kovinkaan hyvin, vaan on huomannut tämän esimerkiksi ulkonäön takia. Ihastunut tietenkin ottaa ihastuksestaan selville kaiken mahdollisen (pituus, paino, kengännumero, ÄÖ, lempiväri, lempiruoka jne...) ja stalkkaa häntä muutenkin esimerkiksi Facebookissa tai IRC-galleriassa. Jokainen kommentti tai tykkääminen tarkistetaan! Ihastunut muokkaa mielessään jokaisen kommentin mielikuvaansa vastaavaksi, tai jättää ne kokonaan huomiotta, jos ne eivät tue hänen mielikuvaansa. Esimerkki: Juomista kritisoiva tyttö ihastuu kovispoikaan, jolla ei paljoa muuta elämää olekaan. Kaikki tilapäivitykset ovat tyyliin "tänään juodaan" tai "jäätävä darra". Tyttö ei kuitenkaan joko huomioi tätä tai mikä todennäköisempää, hän uskoo, että "rakkaudensa" avulla hän voi muuttaa pojan mieleisekseen. Vangeille parfymoituja kirjeitä lähettelevät rouvat kärsivät usein JD-rakkaudesta.
JD-rakkaus voi aiheuttaa pakkomielteistä käyttäytymistä, mikä toki voi olla melko kiusallista ihastuksen kohteelle. JD-rakkaudesta kehkeytyy sangen harvoin mitään, koska a) ihastunut vaikuttaa ihastuksen kohteen mielestä psykopaatilta, b) ihastunut ei oikeasti edes halua mitään vakavaa, vaan pitää syvällä sisimmässään ihastuksensa jalustalle nostamisesta ja c) ihastuksen kohde on usein oikeastikin juuri sellainen öykkäri, millaisena kaikki muut häntä pitävätkin. Ihastuneen silmät toivottavasti avautuvat jossain vaiheessa. JD-rakkaus voi kuitenkin kstää useita vuosia, varsinkin yläasteen aikoihin.
Toinen vaihtoehto on sitten ns. magneetti-ilmiö. Magneetti-ilmiössä uhri olet sinä itse. Saat siis jotakin kautta tietää, että joku henkilö on kiinnostunut sinusta. Sanokaapa suoraan, ettekö muka yhtään tunne kiinnostusta kyseistä henkilöä kohtaan??? Vaikka ei ennen olisi edes ikinä huomannut kyseistä tyyppiä, niin tämän paljastuksen jälkeen hänen nimensä ja naamansa välkkyy kaikkialla. Onhan se ihan luonnollista, että vähän kiinnostaa minkälainen ihminen se toinen on. Minun on ainakin tunnustettava, että pari kertaa olen ihastunut ihmiseen, jota en muuten olisi mitenkään noterannut vain sen takia, että tämä on kiinnostunut MINUSTA. Ehkä se on vain huonoa itsekuria, en osaa sanoa. Onko lukijoilla kokemuksia asiasta ja ennen kaikkea, oletteko joutuneet magnetismin uhreiksi?
Magneetti-ilmiöstä seuraa harvoin mitään hyvää. Toki joskus se voi toimiakin, mutta yleensä alkuhuuman jälkeen huomataan, että enhän minä edes tykkää tästä tyypistä. Joskus tämä vaihe tulee ennemmin, joskus myöhemmin. Ja aina johonkuhun sattuu.
Kolmas tapa on seikkailuihastuminen. Seikkailuihastumista tapahtuu usein vakiintuneissa suhteissa oleville ihmisille. Oma kulta on ihana, mutta ah, niin tuttu ja turvallinen, että välillä tekisi mieli maistaa ruohoa sieltä aidan toiselta puolelta... Ja onhan se hieno tunne, kun on voita molemmin puolin leipää. (Montako klisettä saan yhteen kappaleeseen tungettua????) Seikkailuihastumisen kohde on usein joku hieman moraaliton ja villi henkilö, jonka kanssa se elämä tuntuisi niin paljon jännittävämmältä.
Seikkailuihastuminen päättyy kenttätutkimuksieni mukaan lähes aina huonosti. Jos ihastuminen säilyy vain tunteena, niin tilanteesta voi selvitä näppejänsä polttamatta, mutta kun siirrytään sanoista tekoihin, niin... Yleensä seikkailuihastuminen päättyy pieneen syrjähyppyyn, joka taas pahimillaan johtaa eroon. Ja ei, seikkailuihastuminen ei kestä alkuperäisen suhteen kariutumista. Hyvin pian sitä ihmettelee, että mitä helvettiä sitä tuossakin tyypissä joskus näki. No seikkailun. Seikkailuihastumiseen saattaa myös joskus liittyä magneetti-ilmiö. Tiedättehän, onhan se mukavaa kun ihaillaan vaikka oletkin suhteessa ja kohta huomaat miettiväsi, kuinka mukavaa olisikaan bilettää hurjasti elokuvailtojen sijaan. Kannattaa miettiä kahdesti.
Neljäs tilanne on "sitä saa, mitä tilaa". Ja en nyt puhu amiksista, jotka popittavat kyseistä biisiä autossaan :DDD Jokaisella meistä on varmasti joskus ollut sellainen pikku ihastus, tiedättehän, sellainen jonka kanssa ei voi ajatellakaan mitään vakavaa, mutta jonka kanssa on kiva joskus humalassa vähän kyöhnäillä. Muuten olette pelkkiä kavereita, mutta loppuillasta ja pienessä maistissa varsinkin huomaatte aina ajautuvanne yhdessä tanssilattialle tms. Mikäs siinä, hauskaahan se on niin kauan kun tilanne on selvä kummallekin. Mutta sitten, eräs kaunis päivä (tai vaihtoehtoisesti kylmä ja sateinen) huomaat olevasi mustasukkainen kyseisen henkilön saamista Facebook-kommenteista. Ja seuraavana päivänä huomaat miettiväsi, mitä hän tekee juuri nyt. Ja sitä seuraavana päivänä mietit milloin tapaatte seuraavan kerran. Kyllä vain, olet ihastunut. Vakavasti.
"sitä saa, mitä tilaa" tilanteessa on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa. Valitettavasti se, että pelikaverisi tunteekin yhtäkkiä samoin sinua kohtaan, on se epätodennäköisempi vaihtoehto. Todennäköisesti välinne kylmenevät, koska et enää pysty kevyeen flirttiin, koska haluat paljon paljon enemmän.
Ja jos mietitte, että missä on tosirakkaus, rakastuminen ensisilmäyksellä jne, niin en usko sellaisiin. Näin nuori ja näin kyyninen :D
Vielä pari otetta viime aikoina käymistäni mesekeskusteluista, jotka ovat huvittaneet minua suuresti. Miehet on niin ihania! :)
Mies seurustelee vakituisesti ja no, ei rehellisesti sanottuna ole mikään naismagneetti :D
Mies: Vois lähtee K:n (vast'ikään eronnut kaveri) kanssa iskemään naisia.
Minä: :O
Mies: joo, kato mä voin iskee ihan täydellä teholla ku ei oo pelkoo et muhun kukaan kuitenkaan lankeaa. Eli ei oo pettämistä.
Minä: Ihailen asennettasi :DDDD
Toinen mies on sinkku ja hmm... sanotaanko näin, että varmaan arvostaa tissejä aika tavalla. ainakin tälläisen käsityksen olen saanut :D
Minä: Ahahahah, kuolen nauruun. Löysin Facebookista tälläsen ryhmän: "Ei ne miehet tissejä kattele, vaan sydäntä siellä takana!"
Minä: Niin varmaan.
Mies: No totta!
Minä: Ai on vai? :O
Mies: no on.
Minä: Jaa. Sitten aika monet miehet on tosi kiinnostuneita mun sydämestä.
Mies: No voi kuule ollakin. (Toim. huom. Oliko vähän ihana kommentti? ) Mut joo, ehkä niitä tissien kattelijoita on kuitenkin enemmän :S
Minä: no sitähän minäkin.
Sellasta tällä kertaa. toivottavasti joku tajuaa edes jotain tästä mun tajunnanvirrasta :D Mut mulla ainkin oli hauskaa tätä kirjoittaessani. Tunnistatteko itsenne kyseisistä tilanteista? Itse olen ainakin kokenut kaikki neljä. No enhän mä niistä muuten olis osannu kirjoittaakkaan :D
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
Salt in the wounds
Pitihän sitä sitten käydä vähän shoppailemassa :) Seppälässä oli -30% kaikista rintsikoista ja alushousuista oli sellainen ota 3, maksa 2-tarjous, joten tuli sitten vähän innostuttua... Mutta ajattelin muutenkin, että haluaisin muuttaaa tyyliäni ja ennen kaikkea vaatekaappi(e)ni sisältöä hieman aikuisemmaksi ja laadukkaammaksi. Mistäs se olisi parempi aloittaa kuin hyvistä alusvaatteista :) En tosin tiedä, voiko Seppälän Great Girls-mallistoa (miksi näillä on aina näin kauheita nimiä?) sanoa laadukkaaksi, mutta... :D Niin ja musta on se ainoa oikea väri.
Villiinnyin myös vähän JC:ssä. Tää panta maksoi 5,90€(!), mut aattelin et se sopis niin hyvin sen edellisessä (tai sitä edellisessä?) postauksessa esittelemääni pitsimekkoon, että sorruin.
En muuten ostanut lainkaan vaatteita koko reissun aikana! Nyt saatte olla ylpeitä musta. En käynyt kirpparillakaan tämän takia, koska siellä olis ollu vaikee olla sortumatta. Löysin maailman ihanimmat kengät (65€, nahkaiset Minna Parikka-kopiot), maailman ihanimmat mekot (valkoinen, mustilla polka dotseilla ja tyllillä, 246 € ja musta, valkoisilla polka dotseilla ja tyllillä, 49,90€) ja maailman ihanimman hupparin (Protestin, -70% eli olis maksanu jotain 19 euroo, musta, jossa violetteja kuvioita). Kokeilin kenkiä ja hupparia ja ne oli täydellisiä! Mekkoja en kokeillu, koska no, se toinen oli niin kallis ja se toinen oli Hell Bunnyn mekko ja Hell Bunnyn mekot sopii mulle aina täydellisesti, joten en halunnut koetella itseäni liikaa.
PROVINSSIII! Oon taas fiilistellyt sitä niin innolla ja teen Spotify-soittolistaa mun suosikkibiiseistä noilta esiintyjiltä. Jos joku haluaa vilkaista, niin se löytyy täältä. Tossa on tosin vaan perjantain ja lauantain artisteja, koska mulla on vaan kahen päivän lippu. Ei pidä kiusata itseään kuuntelemalla mistä kaikesta tulee jäämään paitsi ;)
AWWWWWW
En enää oikeesti tunne itseäni, innostun kaiken maailman pitsihepenistä ja mun mielestä tää LAPSI on söpö. Huh huijaa.
Päivän tunnari: (omistettu Jennille) Jippu - Kuka teki minusta tän naisen
tiistai 25. toukokuuta 2010
I don't think I can, save myself
Please anyone
I don't think I can, save myself
I'm drowning here please, anyone
I don't think I can, save myself
I'm drowning here please anyone
I don't think I can, save myself
I'm drowning here please, anyone
I don't think I can, save myself
Paras biisi pitkään aikaan.
Off-with-your-head!
Hame ja sukkikset H&M, liivi ja paita kirpparilta. Nuo valkoiset pallot vähän pilasivat tuota mustapunaista yhdistelmää, mutta ei voi mitään :) Ja mulla oli myös mustat sydänkorvikset, ne vaan sulautuu aika hyvin noihin hiuksiin, niin ei näy :(
Nää kengät on Andiamosta ja maksoivat 25 euroa. Nää on tosi söpöt, mutta ehkä maailman paskimmat jalassa! Yritän kuitenkin urhoollisesti pitää näitä mahdollisimman usein kun kerran olen noin monta rahaa näistä aikoinani maksanut. Olen kyllä tullut siihen tulokseen, etten enää ostele kenkiä muualta kuin kirppareilta. Sieltä löytää muutamalla eurolla niitä suomalaisia nahkakenkiä, jotka ovat maailman mukavimpia jalassa ja kestävät hyvin. Uusina kun ei mun varoilla ostella kuin näitä muovikammotuksia, jotka hiertävät ja hajoavat jo parin käyttökerran jälkeen...
Kun haluat ammentaa tähtitarhasta, heitä sanko korkealle.
Tänään tapahtu kaikkea kivaa ja silti mua vitutti koko päivän ihan suunnattomasti KAIKKI. Sää oli kiva, vihdoinkin loppu ne ahdistavat helteet! Mua ei yhtään haittais vaikka koko kesä olis tämmöstä viileetä. Ja sadekin on varsin mukavaa. Ihanan sään vuoksi jaksoin jopa pitkästä aikaa panostaa meikkaamiseen. Helteellä ei oikein viitsi meikata kun hiki valuu koko ajan pitkin naamaa ja sit ne leviää jne. Toi nyt ei tuossa kuvassa näytä juuri miltään, mutta oikeasti tuo silmämeikki oli aika vahva. Ainakin minulle siis :D Ja sit mulla oli huulipunaa!!!! Tai no tuo nyt on jotain tuollaista lasten harjoittelukamaa, mutta kuitenkin :D Laatumeikit!
Tää kuva oli edustavin o__O voitte siis vaan kuvitella millasia ne muut oli. Toi paita ei oikeesti ollu ihan noin teltta miltä se tossa kuvassa näyttää. Ja tiedän et sukat korkkareiden kanssa ei oo kovin jees, mutku nuo hiertää... Edellisetkin rakot vielä jaloissa.
Onneks otin nahkatakin! ei muuten ollu yhtään kuuma ees pyöräillessä ja sit ku kotimatkalla yllätti kaatosade, niin oli ihan kiva kun oli tommonen takki, joka kestää ees vähän vettä...
KENKIÄ. SAAPPAITA, jee. Ihan mahtavia löytöjä, meinasin naama haljeta, kun hymyilytti niin paljon :) Adidaksen sisäkenkulit eurolla, ja kahdet suomalaiset nahkasaappaat, yhteensä 5 euroa. Nuo mustat muistuttaa todella paljon niitä mun ruskeita luottosaappaita, joten varmasti tulee pidettyä paljon. Ja noissa ruskeissa on kivat lörttövarret, tuollaisia saappaita mulla ei vielä ennestään ollutkaan.
Elloksen lyhythihainen kauluspaita, ilmaiskorista. Siis toi on ihan uudenveroinen, en ymmärrä. Niin ja rintsikat näkyy taas kivasti läpi, anteeksi, olin laiska :D
Näissä saappaissa on tuossa edessä pystysauma, se on ainut vähänkin huonompi asia, mitä oon näissä huomannut. Maksoivat 3 euroa.
Oon ihan rakastunut tuohon hameeseen. Se on villasekoitetta. alunperin H&M:ltä ja maksoi 3 euroa. Väri, materiaali ja malli ovat aivan täydellisiä, en malta odottaa syksyä. Vielä kun pääsisi jonnekin opiskelemaan, tämä olisi täydellinen kouluhame. Tai luentohame ;)
Puhdasta täydellisyyttä yksityiskohtia myöten :)
Ostin myös Gina Tricotin pitkän neuleen, maksoi 3 euroa. Tykkään noista kultaisista yksityiskohdista. Oon niin tulossa vanhaksi :D
Tätäkin kuvaa katsoessa on niin SYKSY, TULE JO - olo. Rakastan syksyä yli kaiken. Tää neule, farkkulegginssit ja ruskeat saappaat, siinä olisi taas yksi syksyinen kouluasu. Ikävöin ehkä vähän koulua, sinne oli aina niin kiva pukeutua :)
Näissä ruskeissa saappaissa oli tämmöinen kiva nyöritys takana :)
Tämä on ehkä yksi maailman kauheimpia yhdistelmiä, mutta halusin kuvata mahdollisimman monia ostoksia samassa kuvassa. Tykästyin niihin shortseiksi leikkaamiini vaaleisiin farkkuhin niin plajon, että kun nämä kolme euroa maksaneet yksilöt tulivat vastaan, niin ei paljoa tarvinut miettiä :) Mulla oli muuten tämmöset just samanlaiset yläasteella, ne oli vaan vähän pienempää kokoa. Niin ja ne makso 69,95 €. Miten oon joskus voinu maksaa yhdestä vaatekappaleesta noin paljon??? :D Näitä oli muuten jos valmiiks kavennettu, hyvä. Halusinkin tommoset vähän pillimäiset. Tosin vyötärölle en ehkä tarvis mitään kavennuksia.
Betty Boop-paita, 1 €! Väri ei ehkä oo ihan minua, mutta mitäs pienistä.
EIKÖ OO IHANA???? H&M:n pitsimekko, 5 euroa. Tää on niin ihana, voi rakkaus. Ja tää on ehkä vähän sitä kesäjuhlatyyliä, mitä olin ettimässä... :)
Ilmaiskorista tarttui mukaan myös tälläinen hame, jota tosin aion käyttää mekkona. En kyl huomannu siinä mitään tuollaisia tahroja? :O Mitä ihmettä. no anyway, tuo helma on kiva.
Siis kävin ihan kattomassa, että onko tuossa jotain tahroja, mutta ei ainakaan näillä silmillä erottanu! Et en tiiä miten tuosssa noita läikkiä näkyy... Heijastaiskohan ne jotain valoa tai jotain?
One time we lived
Like the time would never end
And now it breaks
Those left alone again
And while the waters course
By the old and pale light
See just what I've lost
And die into the night
I remember the way you looked
The sun had set
The lights were down
I remember the light in your eyes
Do you remember at all?
Do you remember at all?
Isn't that what we wanted?
Isn't that what we wanted?
isn't that what we had?
Do we know what we need?
Now that is gone