Stumble into you is all I ever do. My memory's hazy and I'm afraid to be alone.

Mulla oli keskiviikkona ja torstaina maailman ihanin asu, mutta siitä ei oo hienoja kuvia, joten ette nää sitä, ähhähhhää. Yritän nimittäin hieman kohottaa blogin tasoa, joten ihan niitä hirveimpiä itselaukaisinkuvia ei enää jatkossa toivottavasti nähdä. Käykääpä silti vastailemassa edellisen postauksen kyselyyn!

Mitään huikaisevan hienoja kuvia ei tänäänkään valitettavasti nähdä. Kyse on eräästä kouluprojektista ja minä tietysti käytän kyseisiä kuvia päivän asu-kuvina. Meidän piti siis tehdä multimediaesitys, joka sisältää still-kuvia, ääntä ja tarinan. Vaikka tarinat ovat erikoisalaani, niin tänään kyllä pää jumitti vielä tavallistakin pahemmin. Onneksi tässäkin tilanteessa maailman ehkäpä paras bändi Placebo auttoi.

Tarinassa nimeltä Keskiviikkoillan hairahdus yksinäinen tyttö ryyppää huoneessaan ja tuijottaa Facebookissa sen tietyn pojan kuvaa. (Tuo poika on siis eräs luokkakaverini, jonka kiristin esiintymään tässä :D)

Fall into you
Is all I seem to do

Sitten hän lähtee paikalliseen baariin. (Elli, näytä siltä, että olisit ihan sekaisin. No problem. Juuri tuolta mä varmaan näytän aina keskiviikkoiltaisin. Kuvitelkaa tuo "Kännissä on niin kivaa-ilme" ja hienot tanssiliikkeeni yhdistettynä minulle suureen drinkkimäärään. Ei ihme, et oon niin suosittu.)

When I hit the bottle

Tyttö tapaa baarissa sen tietyn pojan ja roikkuu tässä. Poika ei välitä. (Tää suju multa niinku niin luonnostaan.)

cause I'm afraid to be alone

Seuraavana aamuna tyttö herää yksin.

Ja löytää vierestään "rakkauskirjeen".

Tear us in two
Is all it seems to do

Sitten hän näkee sen tietyn pojan toisen tytön kanssa. (Oon oikeesti aika ylpee tosta mun ilmeestä. Ehkä pystyin samaistumaan roolihahmooni vähän liikaa.)

Tyttö saa raivokohtauksen. (Ihana toi mun ilme :D Missä se raivo on sillon ku sitä kaivataan?)

Tyttö häädetään asuntolasta ja tarina loppuu kuvaan, jossa hän kävelee lumisateessa tietä pitkin matkalukun kanssa ja näyttää lannistuneelta.

As the anger fades
This house is no longer a home
Don't give up on the dream
Don't give up on the wanting
And everything that's true
Don't give up on the dream
Don't give up on the wanting

Elli mistä sä keksit tän juonen? Ihan päästäni vaan. Mulla on hyvä mielikuvitus.

Hulluilla on halvat huvit, se voitiin todeta jälleen kerran. Mutta toivottavasti päivän asu tuli esille :) Toi pinkki neulejutskandeera on H&M:ltä ja UUSI, se tuli postissa tässä alkuviikosta. Tilasin sen muistaakseni kaks kuukautta sitten. Mekko on ikivanha, H&M:n alennusmyynneistä joskus aikoinaan ostettu. Horosaappaat on kirpparilta. Niin ja takki on maailman ihanin! Sekin on kirpparilta ja jotain tätimerkkiä. Mywear woman, piti ihan tarkistaa. Ja en muuten oo kaljuuntumassa, mulla on vaan lievästi juurikasvua.


Tänä viikonloppuna EN AIO TEHDÄ MITÄÄN. Olen vaan. Luen jotain random blogeja. Kuuntelen uutta musiikkia. Käyn ratsastamassa ja hoitamassa mussukkaa, joka on ollu mulla nyt tasan viikon! Paranen viimeinkin. Nukun. Nautin ihanasta neljäkymppinen-viskiin mieltynyt-pubiruusu-äänestäni. Sellasta, chillaa meikän kanssa!

P.S. Oon ihan rakastunu tohon meikään. Mun pitää varmaan rueta puhumaan jotain Oulun murretta, niin voin käyttää sitä koko ajan. Vai ookko nää eri mieltä?