The moment I saw him smile, I knew he was just my style

Mun elämä on nykyään aika tylsää näin arkipäivisin. Tai siis tylsyyshän on itsestä kiinni, mutta kuitenkin. Töissä on niin kuolettavaa! En ymmärrä miten ihmiset jaksaa käydä töissä päivästä päivään, vuodesta vuoteen.


Niinpä päätinkin tällä viikolla panostaa hiuksiini. Värjäsin noi lauantaina, joten eivät enää ole ihan niin kauheat. Mun mielestä mun hiukset näyttää ehdottomasti parhailta auki, mutta se ei töisssä ole mahdollista. Yleensä en jaksa ees suoristaa mun hiuksia työaamuina, vaan vaan harjaan ne ja laitan ponnarille. Ja näytän kauhealle.

Tällä viikolla aion siis tehdä joka päivä erilaisen "kampauksen". Tänään oli tämmöinen letti. Mulla on ollu kyl monesti ennenkin tuollainen otsaletti (loistava likaisiin hiuksiin ja tilanteisiin, joissa suoristusrautaa ei voi käyttää), mut tänään jatkoin sitä ihan tuonne "loppuun asti".


Tää ei nyt ollu takaapäin mikään maailman siistein, mut se ei onneks tässä haittaa! Tää jopa pysy aika hyvin lähes koko päivän, vähän vaan toi letti purkaantu ku mulla on kuitenkin kerroksittain leikatut hiukset. Toi sivulla oleva letti ei kyl ihan oo mun juttu, mutta muuten tykkäsin :=)


Päivän asu oli tylsääkin tylsempi, mutta toi paita oli tosi kiva!



Tänään kävin tyhjentämässä mun kirpparipöydän, eikä sieltä onneks tarvinnu tuua takasin ku kaks pientä pussillista. Rahaa ei kyllä liiemmin tullu, mut en sitä kyllä odottanutkan.





Ne vähätkin rahat meni sit samantien.





Musta laukku 1€. Myin kaikki muut mun isommat mustat laukut pois.





Levyjä, euron kappale.




Ihana mekko! Tää on siis koko 140, joten tuo yläosa ei ihan mahdu mulle, mutta mulla on jo visio tän varalle! Vielä kun sais sen joskus toteutettuakin. 2,50 euroa.




En tiiä mitä teen tälläsellä vauvan pussilakanalla, mut mun oli pakko ostaa kun oli niin kiva kangas :D Euron.


Ja sit löysin vaihteeks ilmaislaatikosta kaks villapaitaa :) Meinaa olla jo villapaitahyllyllä vähän täyttä, toivottavasti ens talvi on kylmä!






Kissanomistajan elämä on välillä hieman turhan jännittävää. Tänään tuuletin kämppää ja laitoin samalla pyykkejä, joten annoin Pepin loikoilla itsekseen tuossa pihalla. Siinä se kököttikin rauhallisesti ainakin puoli tuntia, mutta sit yhtäkkiä se olikin hävinnyt! Huutelin ja etsin sitä vaikka missä pusikoissa, kunnes näin pinkin narun heiluvan ilmassa. Jeps, se pikku tyhmyri oli kiivennyt puuhun, eikä tietenkään uskaltanut tulla enää alas. No siinä sitten aikani ihmeteltyäni sain pelastusapua muutamalta naapurilta... Kaikki tulivat katsomaan mikä torikokous siellä puun juurella oli :D KYLLÄ, myös THE Naapuri, hyvännäköinen poika siis! Se vaan ei ehkä hirveästi innostunut Pepistä, kun Peppi päätti tulla alas sieltä puista omin avuin juuri kun hottisnaapuri oli tuomassa tikkaita x) Tyypillistä Peppiä. Mut hei, nyt tiedän vihdoinkin sen nimen! ;)

Sit kun sain Pepin sisälle, niin tajusin, ettei Maussia näy missään... Mietin jo, et livistiköhän se jossain vaiheessa ulos, mutta päätin kuitenkin ensin etsiä sisältä. Hetken kutsuttuani sitä kuulin heikkoa maukumista VAATEKAAPISTA. Siellähän se sitten oli varsin tyytyväisenä makoilemassa. Huoh.