Tänään en ole ole saanut taas mitään aikaiseksi, paitsi kävin kirjastossa! Rakastan kirjastoja. Olen miettinyt, että pitäisiköhän rueta kirjastonhoitajaksi. Tulen aina hyvälle tuulelle kirjastoissa, niissä on niin ihana se tunnelma ja hiljaisuus ja rauhallisuus ja se kirjojen määrä... :D Minä tosin olen jotenkin jumiutunut samoihin kirjoihin, joita vaan luen uudelleen ja uudelleen. Nyt lukulomallakin olen kyllä lukenut ihan mielettömästi, mutta valitettavasti kirjavalintani eivät ole olleet lukio- tai pääsykoekirjoja, vaan jotakin ihan, ihan muuta. Tänään luin esimerkiksi kirjan nimeltä Pappilan ponitytöt ja rappiotilan salaisuus. Ja ikää oli 19 vuotta.
Mulla on uusi projekti meneillään! Olen nimittäin päättänyt toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni. Ja se edellyttää parannuksia ulkjonäkööni. Haaveeni ei siis oikeastaan liitu ulkonäkööni mitenkään, mutta maailma on raaka ja hyväksyn sen. Tavoitteena olisi siis, että näyttäisin ihmismäiseltä aina, myös väsyneenä, hikisenä ja kypärä päässä :D Eli ennen kaikkea pitäisi panostaa ihon hyvinvointiin ja sitä kautta sen ulkonäköön, sillä kuten ylläolevista kuvista voi päätellä, niin ihoni ei todellakaan ole mitenkään älyttömän hyvännäköinen edes normaalioloissa, ääriolosuhteista puhumattakaan. Myös hiuksille PITÄÄ tehdä jotakin ja pian!
Tämän kuun Trendissä olikin sopivasti juttua ihonhoidosta ja siinä painotettiinkin erityisesti ruokavalion tärkeyteen. Oma ruokavalionihan on erittäin epäsäännöllinen - joskus syön kerran päivässä, joskus taas koko ajan- ja se koostuu pääasiassa sokerista, suolasta ja rasvasta :D Lehtijutussa suositeltiin esimerkiksi hedelmiä ja pähkinöitä. No, tuumasta toimeen sitten vain. Ongelmana tosin on se, että en tykkään oikein mistään hedelmästä enkä pähkinöistä. Ostin sitten banaaneja ja chilipähkinöitä... Chilipähkinät on ällöjä ja aiheuttaa huonoa oloa, banaaneja en voi tällä hetkellä edes katsoa yökkäämättä. Miksi tämänhetkinen, pääasiassa riisistä, popcorneista ja jäätelöstä koostuva ruokavalioni ei voi olla terveellinen?
Stay tuned, operaatio Ida hyvännäköiseksi jatkuu kunhan jaksan taas joskus kaivautua täältä sohvan uumenista. Lukemasta kirjoja, joita viimeksi olen lukenut ala-asteella. Taantuma on näköjään ulottanut pitkät lonkeronsa myös aivoihini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti