sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Elämäni Zen Cafén mukaan

Vastaa kysymyksiin käyttäen ainoastaan biisien nimiä YHDELTÄ ARTISTILTA.



Merkkaa 10 ystävää, minut mukaanlukien. Älä käytä samaa bändiä kuin minä. Yritä olla toistamatta samaa biisin nimeä. Nimeä muistiinpanosi "Elämäni *bändin nimi* mukaan"



Valitse artistisi: Zen Café

Oletko mies vai nainen? > Nainen vailla historiaa
Kuvaile itseäsi > Laiska, tyhmä, saamaton
Miltä nyt tuntuu > Elämä moukaroi
Kuvaile kotipaikkaasi > Keskustassa rauhallista on
Jos voisit mennä minne vaan, mihin menisit > Kolmen viikon taivas
Mieleisin kuljetusmuotosi > Kiskot
Paras ystäväsi on > Kaisa pieni
Lempivärisi > Mustaa
Millainen sää on > Taivas on kirkas ja napakka
Lempivuorokaudenaika > Sateinen aamu
Jos elämäsi olisi TV-sarja, mikä sen nimi olisi > Ja mulle nauraa variksetkin
Mitä elämä on sinulle > Omituista
Nykyinen parisuhteesi > Nollapiste
Mikä mättää > Miehet ja naiset
Odotan tulevalta > Helvetisti järkeä
En pahastuisi > Auto parkissa
Pelkään > Aikuinen
Paras neuvoni > Tavallaan jokainen on surullinen
Jos muuttaisin nimeni se olisi > Sella
Päivän miete > Kannattaako tunnustaa jos pettää
Miten tahtoisin kuolla > Kosketuksen alla
Mottoni > Antaa vituttaa

I always feel like somebody's watching me

Olin niin katkera, kun en päässyt tänä vuonna yksiinkään halloweenpirskeisiin. Sillä, että olin kuumeessa koko viikonlopun,enkä olisi edes jaksanut lähteä mihinkään, ei ole niin väliä. Mulla olis nimittäin ollut ihan täydellinen mekko!


Kuvitelkaa tähän laitetut hiukset ja vampyyrimeikit ja -asusteet.





Tämän H & R Londonin mekon ostin Jyväskylän Undergroundista. Oon aina käyny kuolailemassa siellä näitä mekkoja, mutta en ole raaskinut ostaa, kun ne on niin kalliita (50€), mutta tämä oli muuttoalen myötä vain kolmekymppiä. Ei ehkä mikään maailman laadukkain, mutta malli on maailman ihanin. Goottiminäni pääsee taas esiin :D


En kyllä tiedä, että missä tulen ikinä käyttämään näin pitkää (!) mekkoa... Joulujuhlassa ehkä? :D







Toisaalta olen onnellinen jo pelkästään siitä, että tälläinen ihanuus asustaa vaatekaapissani :)

lauantai 30. lokakuuta 2010

Hold me like a pillow

Mä haluun poikaystävän. Tai miehen. Ylipäätään jonkun, joka tykkäis musta, kuuntelis mun valitusta, olis mun kanssa ku oon yksinäinen (esim. nyt) ja helpottais mun hellyydenkipeyttä.




Tiiän, että oon aikaisemmin ollu melko seurustelukielteinen ja sitoutumiskammoinen ihminen, mutta nyt en vaan enää kestä. Luulin alkuun, et tää olis ohimenevää, mutta ehei. Tahtoo haleja!










Kun ottaa huomioon, että kahdella viimeisellä baarikerrallani kaveriani on isketty jatkuvasti ja minuun on tuskin vilkaistukaan, tulevaisuuteni taitaa olla lähinnä tämä:





http://mummo.sarjakuvablogit.com/











kuvat: mischiefchampion.com ja weheartit.com


Tää biisi kertoo kaiken oleellisen. Pilaa hieman tunnelman, mutta en nyt kestä kuunnella mitään nyyhkyä.

Syysloma

Tiiättekö että oon tässä viimeiset kaks tuntia yrittäny lisätä kuvia, mutta ei onnistu. No ei sitten, kyl mä selviän ilman kuviakin perkele. (Siitäs sait Blogger!)

Mun syysloma vetelee viimeisiään, eikä harmita yhtään. Se oli nimittäin aika paska. Mun piti bilettää ja pitää hauskaa, tehdä kaikkee hyödyllistä, olla tuhlaamatta rahaa ja levätä. Kaikki meni just toisinpäin, hah, ette ehkä yllättyny.

En jaksa valittaa ihan hirveesti, mut sanonpahan vaan, etten tehny mitään muuta ku palelin koko loman mun porukoiden jäätävän kylmässä hökkelissä. Ja nyt oon sit tosi kipee. Ihan oikeasti. On niin huono olo ettei pitkään aikaan. Just nyt ku pitäis olla ihan voimissaan.



Olin myös aika harvinaisen tyylikäs koko loman. Ekan viikonlopun ajan näytin ehkä vielä lähestulkoon ihmiseltä, mutta Suonenjoella repsahdin ja käytin viis päivää putkeen collegehousuja ja hupparia, joiden alla oli noin miljoona kerrosta kaikkee lämmittävää.




Loma olis ollut tosi paska ilman tätä. Nimittäin nyt mun heppa on täällä, jei! On se hevosenomistajan elämä ihanaa, varsinkin tänään ku pyöräilin kaatosateessa kurkku kipeenä ja kuumeessa tallille lastenpyörällä, jossa toimi vaan ykkösvaihde. Ihanaa oli sitkuttaa sillä menemään, eteninkin ehkä 100 metriä minuutisssa.

Tää päivä oli muutenkin erittäin syvältä. En olis millään jaksanu herätä aamulla, mutta kampesin jollain ennestään tuntemattomalla tahdonvoimalla itseni sängystä. Vain päästäkseni istumaan kuudeksi tunniksi ja kuuntelemaan ennestään tuttuja asioita. Sitten menin kauppaan ja keräsin vaikka mitä ostoksia tajutakseni kassalla, ettei mulla oo pankkikorttia mukana. Kiva kassatäti kuitenkin laittoi ostokseni sivuun siksi ajaksi kun hakisin korttini. Mutta sitäpä ei löytynytkään. SE ON HÄVINNYT. Vittu. Nyt mulla on hirveen huono omatunto kun en hakenu niitä ostoksia, mut ku ei mulla ollu yhtään käteistä! Voi nyyh.

Mun muuten piti tehä vaikka mitä postauksia loman ajaks, mut en jotenkin saanu aikaseks vaikka mulla oli ne luonnokset valmiina ja vaikka mitä. Ja nytkin mulla on tän lisäks kolme ideaa valmiina, mut ku niitä hemmetin kuvia ei saa tähän, niin en voi kirjottaa niitä. Plääh plääh.

Kukaan ei oo muuten pitkään aikaan kommentoinu! Oikeen odotin tän pitkän tauon aikana et joku kommentois että "Elli missä olet? En voi elää jos en saa lukea joka päivä valitustasi.", mutta ei. EI MITÄÄN.

Hävetkää.

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Moi.

On lauantai-ilta ja kuolen tylsyyteen. Onneksi netistä löytyy tälläisiä kuvia! Haluan tuon miehen, kiitos.

torstai 21. lokakuuta 2010

Tequila Sunrise

Eilen käytiin koulun opintomatkalla Oulun kaupunginteatterissa katsastamassa näytelmä nimeltä Katsastus. (katsastamassa katsastus... Eikö ollutkin hirvittävän hauska juttu?) Näytelmä ei ollut ihan minun makuuni, mutta kyllä se ihan katsomisen arvoinen oli. Ja teatterissa on aina upeaa.


Nää kuvat on taas todella surkeita, sorii.



Illalla mentiin sitten taas vaihteeksi Arizonaan. Huh huh. Join tequilaa ensimmäistä kertaa elämässäni. Ei ehkä tarvitse sanoa enempää? Mutta kivaa oli. Ja meillä oli jatkot täällä mun huoneenpuolikkaassa. Kuvitelkaa kaksi melko humalaista tyttöä nukkumassa lattialla patjalla lusikka-asennossa, yksi sammunut poika käpertyneenä mun kirjastokirjojen keskelle ja kaks randomia ysikakkospoikaa istumassa vaivautuneena mun sängyllä. Oli aika hemmetin kova meno! Tänään on sitten ollut aika mielenkiintoista, ihmiset kun jättivät jälkeensä esimerkiksi takkinsa, piilolinssinsä ja jopa itsensä. Naapurihuoneen asukkailla oli ainakin hauskaa ja maineeni eikun kasvaa! Hieno homma.
Tänään on mun syysloman eka päivä, tää on menny aika puhtaasti loikoillessa. Katoin tänään Haikein terveisin - leffan, mikä oli ihan ihana, mutta ei kuitenkaan mitään klassikkoainesta ja Bandidaksen, joka oli niin huono, että nukahdettiin Jeminan kanssa kumpikin sohvalle sitä katsoessa. Huomenna nokka kohti Jyväskylää!

tiistai 19. lokakuuta 2010

Where is Neverland?

Minulla on KRIISI. Tajusin, että täytän 101 päivän päästä 20 vuotta. Ja kyllä, minun maailmassani se on maailmanloppu, koska en haluahaluahalua olla niin vanha. Siis eihän 20-vuotias vanha ole, mutta kun se tarkoittaa teinivuosien loppumista ja aikuiseksi kasvamista ja sitä, että ikäni alkaa kakkosella. Kyseessä on siis merkittävä ikä, johon mennessä olisi varmaan pitänyt saavuttaa elämässä edes jotakin. Plääh.




Korostaakseni teinimäisyyttäni olen sisustanut huonettani julisteilla ja kuvilla, olisin laittanut enemmänkin, mutta sinitarra loppui, eikä minulla ollut varaa ostaa lisää.



Olen köyhä, saamaton ja pian myös vanha. Ja mun naama on ihan kauheessa kunnossa, se on yhtäaikaa täynnä jotain epämääräisiä näppylöitä, kuivan hilseileviä kohtia ja RYPPYJÄ. Apua, en saa henkeä, missä se paperipussi on... Huaah. Olen siis vanha.


P.S. Mutta en köyhä! Valitin naamakirjassa köyhyyttäni ja mummo laitto mun tilille rahaa :D Oon kyllä niin hemmoteltu kakara, että ei oo toista.

maanantai 18. lokakuuta 2010

All your sanity and wits they will all vanish I promise, it's just a matter of time...

Tänä aamuna herätessäni päässäni soi tämä biisi.




Eihän siinä sitten auttanut muu kuin kaivaa kaapista jotakin violettia :D


Tänä aamuna oikein meikkasin ja laitoin hiuksia ja vaikka mitä, että olisin sitten oikein nättinä koulussa ja olisi kiva opiskella ja niin edelleen ja niin edelleen ja sitten: MEILLÄ EI OLLUT KOULUA! Ei oo reilua. Ja normaalisti ihmiset kai iloitsisivat asiasta, mutta mulla on tylsää muutenkin. Elämässäni ei ole muuta sisältöä kuin koulu :D


Oon kuitenkin saanut kulutettua aikaa ihan kivasti, katottiin jo Jane Austenin jalanjälijillä Heidin kanssa ja kohta vois mennä syömään ja sitten vaikka katsoa jonkun muun leffan... Tai mennä lenkille? Ei kai sentään!

Ja päivän miksi?

MIKSI olen kuunnellut koko iltapäivän Happoradiota? En nimittäin tosiaankaan ole mikään kyseisen bändin fani. Tylsyyksissäni päätin kuitenkin kuunnella niiden uutta levyä bongatessani sen Spotifyn uutuuksista ja huh huh. Aika loistavaa, ei voi muuta sanoa. Levy on ilmestynyt 5 päivää sitten, joten sen biisejä ei vielä oikein ole Youtubessa. Tämmöisen trailerin kuitenkin löysin.



Suosikkejani uudelta levyltä ovat ainakin Ottaisitko silti minut ja 1:30 (elossa), mutta koko levy on kyllä aika hyvä. Toisaalta, jos levyn nimikin on jo Puolimieli, niin ei ihmekään, että minuun iskee.

Ja kun tarkemmin mietin, niin ovathan Happoradion sanoitukset olleet aina hyviä. Tässä muutamia suosikkejani.

Puhu äänellä jonka kuulen


HC-sää


Hirsipuu


Koetapa estää teinityttöä rakastumasta,
morsianta häiden aattoiltana ahdistumasta
Koetapa estää mua sinuun tarttumasta

Koetapa saada puli pyhyydestä juopumaan,
läski lapsi suklaapatukastaansa luopumaan
Koetapa saada minut susta irrottamaan

Muistan kun kuulin tämän kohdan ensimmäistä kertaa radiosta ja olin ihan että VAU, osaako joku suomalainen ihan oikeasti kirjoittaa noin hyvin?

Onko lukijoilla bändejä, joista ette olevinanne pidä, mutta jotka silti uppoavat ihan täysillä?

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Elokuvaviikonloppu

Tänä viikonloppuna täällä oli Suomi-Puola-elokuvaviikonloppu, mikä tarkoitti sitä, että puolalaisia huippuleffoja pääsi katsomaan ilmaiseks! Voitte arvata oliko allekirjoittanut paikalla. Muut paikkakuntalaiset eivät sitten olletkaan niin innokkaita, näytöksissä oli nimittäin lisäkseni 2-0 henkilöä. Hurjaa :D Mutta leffat olivat tosi hyviä, joten kannattaa käydä katsomassa. Elokuvia näytetään vielä ainakin Kajaanissa, Kuopiossa ja Lahdessa, katso aikataulut täältä.



Ensimmäinen leffa oli Pawel Pokowskin Zero, joka kertoi yhdestä vuorokaudesta jossakin puolalaisessa kaupungissa. Elokuvassa oli noin miljoona eri henkilöä, joiden elämät sivuavat toisiaan mitä erilaisimmilla tavoilla. Juoni on aika mutkikas ja henkilöistä on vaikea pitää tarkkaa lukua, joten elokuvaan kannattaa suhtautua melko rennosti. Itse tykkäsin kyllä tosi paljon, tämmöiset mutkikkaat ja ovelat leffat ovat minuun makuuni :)






Lauantain elokuva nimeltä Venetsia oli kaikista synkin ja taiteellisin elokuva. Se kertoo pojasta, joka tahtoisi vanhempiensa kanssa Venetsiaan, mutta sodan takia se ei ole mahdollista. Sen sijaan hän joutuu evakkoon hieman kahjojen tätiensä luokse isoon kartanoon, jonka veden varaan joutuneeseen kellariin he yhdessä rakentavat oman Venetsian. Leffa oli aika ahdistava, mutta antoi ajattelemisen aihetta.




Sunnuntain leffa All that I love kolahti minuun kyllä kaikkein eniten, sillä se kertoo nuoresta kapinallisesta punk-bändin laulajasta 80-luvun Puolassa. Mukana on myös rakkautta, huumoria ja sotilaita, eli kaikkea mitä hyvältä elokuvalta mielestäni vaaditaan :D Niin ja söpöjä poikia.


lauantai 16. lokakuuta 2010

I wanna perfect body, I wanna perfect soul

Luin tänään tavoitteitani vuodelle 2010 (joista olen tähän mennessä toteuttanut peräti yhden, jei) ja lause "Ei voi kuin ihmetellä, miten jollekin voi oikeasti olla kova juttu jos voi olla kuukauden juomatta." kolahti aika kovasti. Olen käynyt nyt muutaman viikon sisällä baarissa neljästi, mikä suunnilleen on yhtä monesti kuin olen käynyt kotikaupungissani baarissa yhteensä. Mikä minuun on mennyt?


Olen myös huomannut, että nykyään en saa aikaiseksi yhtään mitään, enkä jaksa keskittyä mihinkään. Ennen saatoin viettää kevyesti useita päiviä kirjojen ja leffojen parissa, nykyään en jaksa keskittyä puolta tuntia pitempään. Kenties joku alien on vallannut ruumiini? Uskottavaa? ei.



Tämä masistelu saa ainakin nyt riittää. Maanantaina aloitan uuden elämän, ja tällä kerralla tarkoitan sitä oikeasti. Raha-asiat kuntoon, kroppa kuntoon (oon ihan tosi raihnainen ja jäykkä), unirytmi kuntoon, yleensäkin koko elämä kuntoon.




Tämän vuoden jälkeen olisi tarkoitus tietää mitä elämältäni haluan, joten sitä voisi pikkuhiljaa alkaa miettimään. Ja ei, en halua sekoilla loppuelämääni. Paitsi ihan vähäsen välillä vaan. Pitää ottaa selvää erilaisista opiskelupaikoista ja mietittävä niin sanotusti laatikon ulkopuolelta, koska haluan oikeasti tehdä jotain, mistä pidän. Ja haluan yliopistoon.



Tänään on muuten ensimmäinen päivä viikkoon, kun mua ei ole oksettanut 24/7. Hurraa! Ainut hyvä puoli asiassa on se, että oon laihtunu varmaan pari kiloa tän viikon aikana, kun en oo saanut syötyä oikeen mitään. Ne kyl tulee takaisin jo varmaan huomenna, mutta ei se mitään. Uudessa elämässäni aloitan myös liikunnan :D

Suurin osa tämänhetkisistä ongelmistani johtuu yksinkertaisesti siitä, että mulla ei ole mitään tekemistä. Elämä ilman töitä on perseestä. Nyt haastankin kaikki lukijani a)kommentoimaan (kommentit piristää päivää aina kummasti), b) keksimään mulle jotain kivaa/hyödyllistä tekemistä (ihan mitä vaan saa ehdottaa) ja c) esittämään postausideoita (mielellään sellaisia erittäin vaivalloisia ja aikaavieviä). Minä odotan! :)

torstai 14. lokakuuta 2010

I was alone, falling free, trying my best not to forget, what happened to us, what happened to me, what happened as I let it slip.




Kotipihan kynnyksellä
Katon koivun läpi tähtee
Selkäpiitä karmii tunnen kuinka järki lähtee
Hartiat ei kanna rakettina nurkkaan
Pää jauhaa paskaa ku suussani ois purkkaa
Pitelen rintaa valot sai mut pelkää
Mä join pullon viinaa pitääkseni pääni selvänä
Kaupas pitkin seinii kassal väkinäine hymy
Nyt taikuri oli itsekin yllättyny
Päässäni sota sormessani pateja
Herään omast sängyst kädes rutistettui pameja
En syöny yhtää en luota nappeihin
Aprillipäivänäkää usko valkotakkeihi
Tunteiden murha valtion luvalla
Kuhan yritys hyötyy nii saat olla kujalla
En usko vitsejäsi oon kai liian tyhmä elää
Mut liian viisas tappaakseni itseäni




Nouse ja loista
Pois noista ahdistuksen pauloista
Arvostelijoiden käsiraudoista
Ihmisten välisistä kauloista

Kaik on yksinäistä
Mä oon nyt yksinään
En mä loppuelämäksein yksin jää
Ei saa meistä luovuttaa yksikään
Korotan sua huomen jos et korota itseesi tänään



Sisko tahtoisin jäädä,
mutta meillä on eri päämäärä.
Ei siinä että kumpikaan ois oikea tai väärä,
ne ketkä sydämessä niille takkia käännä.

Kun kuljen ohi sun kotitalosi mä mieti en
kenen kanssa sammutat sun valosi.
Aio en enää,
haikailla sun perään,
mun täytyy elää!

Oon parin päivän aikana ollu niin huonovointinen, väsynyt ja masentunut, etten oo pahemmin jaksanu ajatella mitään. Eniten ärsyttää se, että kaikki on vain ja ainoastaan omaa syytäni. Sanotaanko nyt vaikka näin, että jos leikkii tulella, ei pidä hämmästyä jos saa palovamman :D

tiistai 12. lokakuuta 2010

Crystalised



Oon huomannu, että nykyään pukeudun vielä entistäkin naisellisemmin/tyttömäisemmin, koska näillä lyhyillä hiuksilla näytän aika helposti muuten todella poikamaiselta. Eihän siinä tietenkään mitään pahaa ole, mutta mulle on jäänyt jonkinlainen trauma siitä, että teini-ikäisenä mua luultiin usein pojaksi. Näin vanhana ja viisaana voisin sanoa, että mitäs pidin poikien farkkuja ja huppareita, jotka peittivät alleen tasan kaiken :D Ja niin, näytinhän mä esimerkiksi mopokorttikuvassa ihan Ari Koivuselta, joten ehkä niissä hiuksissakin oli vähän sanomista.


Oon huomannu myös sellaisen seikan, että tämmöisissä naisellisissa vaatteissa on etunsa; mulle nimittäin avataan jatkuvasti ovia ja muutenkin saan nauttia paljon herrasmiesmäisemmästä käytöksestä tälläisillä vaatteilla. Eilen illalla kun hiippailin ympäriinsä lökäfarkuissa, hupparissa ja pipossa, niin ei ollut kuulkaas puhettakaan mistään ovien availuista.

Oon jo valmiiks ärsyyntyny siitä, että tänä iltana joka ikinen hemmetin blogi tulee olemaan täynnä "taiteellisia" ensilumikuvia. Vittu sitä lunta on kyl tähän mennessä tullu ihan joka syksy ja tulee luultavasti tulemaankin ainakin vielä vähän aikaa, joten ei se niin ihmeellistä ole. Ärsyttävän kylmää, liukasta ja vetistä se sen sijaan on. Miks syksy on näin lyhyt? En halua talvea vielä!



Sain tänään tietää, että meillä on 11 PÄIVÄÄ syyslomaa (viikonloput mukaan laskettuna). En halua! Mulla ei oo mitään tekemistä, eikä paikkaa minne mennä. En todellakaan jaksa niin pitkää aikaa äitin luona. Sain tosin erikoisluvan, että saan asua täällä asuntolassa myös lomilla, mutta mitä vittua mä täällä teen yksin? Ideoita otetaan siis vastaan.


Yääh, kohta pitää lähtee pitämään heppakerhoa, EN JAKSA. Oon vaan koko päivän tuijotellu yhen pojan kuvaa naamakirjasta ja kuolannu. Jos tuijottelis sitä vielä vähän aikaa, keräis voimia ja lähtis sitten urheena tienaamaan.



P.S. Miks vitussa tässä tekstissä on näin paljon kirosanoja saatana. En osaa enää kirjottaa yhtään :(

maanantai 11. lokakuuta 2010

I just want you to know who I am

Päivän asu-kuvina meidän valokuvauskurssin harjotteluja, olkaa hyvät. Todellista taidetta luvassa taas vaihteeks.





Jouduin vielä pitämään tuota takin kaulusta tuollee vammasesti ylhäällä, koska oli KYLMÄ!


Tänään on niin paska päivä; mua väsyttää, vituttaa, oksettaa ja sattuu joka paikkaan. Vasen puoli niskastani on ihan jumissa, en saa ees päätä käännettyä. Yhyy.



Tää kuva on omistettu kaikille niille, jotka katto Prinsessapäiväkirjat lauantaina. Virallinen pussausasento!
Päivän tunnusbiisi: Jenni Vartiainen - Tunnoton



Juhlan jälkeen tyhjä pää
enkä voi käsittää
etten eilen voinut elää
ilman sinua

Tahdoit niin uskoa
että olet mun ainoa
Mutta tunnoton oon
mulle käy kuka vaan
etkä pysty mua satuttamaan

Eilen uskoin että saat
mut hetkeksi loistamaan
mutta toivoin että aamu
sinut veisi mukanaan

Tahdoin niin uskoa
että olet mun ainoa
Mutta tunnoton oon
mulle käy kuka vaan
etkä pysty mua satuttamaan

Tahdoin niin uskoa
että olet mun ainoa
Mutta tunnoton oon
mulle käy kuka vaan
etkä pysty mua satuttamaan

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

the worst part is there's no-one else to blame

Sia - Breathe Me



Help, I have done it again
I have been here many times before
Hurt myself again today
And, the worst part is there's no-one else to blame

Be my friend
Hold me, wrap me up
Unfold me
I am small
I'm needy
Warm me up
And breathe me

Ouch I have lost myself again
Lost myself and I am nowhere to be found,
Yeah I think that I might break
I've lost myself again and I feel unsafe

Be my friend
Hold me, wrap me up
Unfold me
I am small
I'm needy
Warm me up
And breathe me

Be my friend
Hold me, wrap me up
Unfold me
I am small
I'm needy
Warm me up
And breathe me

Upea video.

All the crazy shit I did tonight

Jos teitä ärsyttää se, että mun kaikki viimeaikaiset bilejutut on otsikoitu Memories-biisin sanoituksilla, niin ei mahda mitään. Mä yksinkertaisesti rakastan sitä biisiä. Se on täydellinen bilebiisi: yksinkertaiset sanat, tarttuva melodia ja osuvat sanoitukset.

David Guetta feat. Kidi Cudi - Memories



All the crazy shit I did tonight
Those will be the best memories.
I just wanna let it go for the night
That would be the best therapy for me.

Mua ei eilen huvittanut sitten pätkääkään koko baariin lähteminen, olisin jäänyt mieluummin vaan sänkyyn makoilemaan. Mutta luvattu mikä luvattu. Sain myös aikaiseksi aivan mielettömän vaatekriisin! Mietin sopivaa asukokonaisuutta valehtelematta yli tunnin. Jouduin lähteä aloittelemaan tuo pipo päässä kun en kerennyt laittaa hiuksia kämpillä, kesti niin kauan se vaatteiden valitseminen.

Loppujen lopuksi olin tosi tyytyväinen asuuni! No jos pitää jotain negatiivista sanoa, niin noi maiharit painaa tuhat kiloa, tuo hame nousi koko ajan korviin ja mun keskivartaloläskit näky vähän liian hyvin, mutta mitä väliä! :D


Toi paita on tosiaan ite "tuunaamani", oon tosta hiukkasen ylpeä! :)

Mitäs sitten kertoisin itse illasta... No ihme kyllä paikallinen baari oli aivan täynnä, joten meininki oli korkealla. Ja miten tälläisellä pikkuruisella paikkakunnalla voi olla noin paljon hyvännäköisiä miehiä???? Suurin osa taitaa kyllä olla aika urpoja/jääkiekkoilijoita (=sama asia), mutta silmänruoka on aina silmänruokaa. Kaikilla hyvännäköisillä luonnollisesti vaan taitaa olla tyttöystävät. Ja muuten, muistatteko MT:n? Tuon pakkomielteekseni muodostuneen ihmisen, josta en nähtävästi vieläkään ole päässyt yli. Täällä nimittäin on poika, joka näyttää aika paljon häneltä ja jolla on vielä samanlainen auto, kuin sillä. WTF? Onneks sillä on tyttöystävä.


Omasta illasta voisin sanoa sen verran, että ei uponnut yhtään. Jotenkin vain ällötti kaikki juomat. No en kuitenkaan voi sanoa olleeni mitenkään selvinpäin, joten upposi se silti vähän liikaakin... Niin ja yhden vinkin voin kertoa: jos joku asia tuntuu huonolta idealta pilkun jälkeen, se on sitä vielä enemmän seuraavana päivänä. En ole ehkä ihan hetkeen ollut niin pohjalla kuin tänä aamuna, kun makasin litistyneenä sängyssä, yritin olla oksentamatta, kuuntelin jonkun tuntemattoman äidin laulua iskelmäradion tahtiin ja mietin, että mitä helvettiä. Rappiolla ei ole hyvä olla.


Päivän tunnusbiisi: Zen Café- Idiootti


Saatan viettää monta päivää ajatellen niitä näitä
Vihamiesten hautajaisia ja ystävien häitä
Saattaa mennä viikonpäivät etten todellakaan yhtään
Älykästä ajatusta itsestäni pysty nyhtää

Koita hyväksyä
En osaa käyttäytyä
Olen idiootti

Saatan käyttää kaikki rahat viinaan
Jos sellaisen oikun toteutus mua helpottaa
Ja sitten kavereilla roikun
Saatan olla monta päivää syömättä
Ja kiihtyvyyden asteikolla mitattuna
Tunnen nollan läheisyyden

Koita hyväksyä
En osaa käyttäytyä
Olen idiootti

Ja minä puhun paljon
Nukun vähän
Jätän laskut viime tinkaan
Hätäännyn ja soitan perään
Onnistu ei varsinkaan siksi
Että samanlainen olen ollut aina
Minun elämäni perääntyy
Kuin vuoden vanha kiinnelaina

Koita hyväksyä
En osaa käyttäytyä
Olen idiootti

Koita hyväksyä
Olen idiootti
En osaa käyttäytyä
Olen idiootti
Koita hyväksyä
Mä olen idiootti

lauantai 9. lokakuuta 2010

Protect Me From What I Want

Kovis-minä :D Ihanasti sopivat toisiinsa nuo hattu, mekko ja seinä.

Käytiin tänään vähän shoppailemassa Ylivieskassa. Oli muuten kivaa, mutta rahaa meni ihan liikaa :/ Mun säästötouhu ei oikein onnistu. En oo ees pariin päivään merkannu siihen vihkooni niitä mun ostoksia, kun niitä on ollu niin paljon! Onneks kaikki kuitit on kuitenkin tallella, joten kohta se on kai kohdattava totuus silmästä silmään ja kirjattava ylös kaikki fiksuakin fiksumat ostokseni... Alan myös taas kuvaamaan KAIKKI ostokseni tänne blogiin, pysynpähän ees vähän mukana tässä määrässä.

Mulla on tällä hetkellä niin paljon karkkia, että selviän niillä oikeasti varmaan monta viikkoa. Eli se on jo paljon! Kuvassa ostoksia Kärkkäiseltä, Alkosta ja Lidlistä.


Ostin 11 leffaa. YKSITOISTA!!!! Ei tsiisus.
- Lord of War, yksi parhaita katsomiani leffoja. Ja Nicolas Cage! 7,90.
- Wall Street, en oo nähny, enkä ees tiiä miks ostin tän. Jotenkin mua kiinnosti tää kun luin arvosteluja siitä kakkososasta ja nyt ku näin tän kaupassa, niin ostin tän. niin yksinkertaista se on. Mut tässä on Charlie Sheen, se on huippu :D 7,90.
-Moulin Rouge! Oon kattonu tän vaan kerran ja sillonkin olin niin kuumetokkurassa,etten muista tästä mitään. 5,90.
- Syvällä pelissä vol.1. Mun oli PAKKO ostaa tää, kun tässä on Trilogian haastattelu. 5 euroa.
- Lahjakas Herra Ripley. "Better to be a fake somebody than a real nobody." Matt Damon, Jude Law ja vain 2,5 euroa!
- Highway (suomeksi nähtävästi Vaarojen valtatie?), vaikuttaa aika paskalta, mut tässä on Jared Leto JA Jake Gyllenhaal. 2,50.
Sit viis leffapokkaria kympillä: Family Man, Domino, The Last Legion? (Colin Firth), Salaisen agentin tunnustukset ja Step up 2.


Kirpparilta Brookerin mekko, 10 euroa. Vähän turhan kallis näin jälkikäteen ajateltuna.




T-paita, 1 euro. Tossa edessä lukee "Life is a game" ja sivussa "Girl ruined". Syvällistä.



Tuulitakki, euron. Tallille!




Pitsipaita, euron tämäkin.



Värikäs tunika, eli mulle mekko, 1,5€.




Huivi, euron ja tommoset kuminauhalahjehousut, kaksi euroa.




Lähdin tosiaan ostamaan vain tuota Raappanan levyä. No löytyihän se(kin). Maksoi 16,90. Avaimen Punainen tiili kirpparilta, 2€. Tappava säde-kirja euron, heppakirja 70 senttiä.



Patterilaturi 5€, kuulokket 4,90, langat 1,50 ja 0,50, kuminauha 1,50 ja neulat 50 senttiä. Ompelujutut kirpparilta, muut Kärkkäiseltä.



!!!! 2 euroa.


Olisko kellään vinkkejä säästämiseen/shoppailun hillitsemiseen? Mulla ei nähtävästi ole minkäänlaista itsehillintää. Ihan huono olo tuli tästä järjettömästä rahankäytöstä.